sunnuntai 1. elokuuta 2010

Uuden synty...aluksi kutsuttakoon.

Olen Virpi, elämän lapsi. Nähnyt ja kokenut enemmän kuin aina olisin tahtonut. Silti en (kai?) vaihtaisi mitään enkä ketään niistä hetkistä/ihmisistä jotka ovat matkani varrelle osuneet. Joskus ajattelen, että olisin toisin päässyt helpommalla. Tai, että en ehkä olisi särkynyt niin useasti jos asiat olisivat menneet toisin? Olen kuitenkin kulkenut sellaisen tien, jonka varrelta olen löytänyt pieniä palasia itsestäni. Osa palapelin palasista ovat olleet turmeltuneita ja poljettuja. Jotenkin niistäkin olen pikkuhiljaa alkanut kokoomaan elämäni näköistä kuvaa. Hiljalleen. Välillä sortuen ja särkyen, mutta taas pystyyn nousten. Alan siis olla EPÄTÄYDELLISESTI EHJÄ :)

1 kommentti:

  1. Onnea, sait sen haaveilemasi blogin aikaiseksi ja hienolla taustalla. Kuinka arvasin, että väreinä mustaa, harmaata ja valkoista, minunkin lempivärejäni.
    Toivottavasti bloggaaminen antaa sinulle yhtä paljon kuin minulle, terapiaa, purkautumiskeinon yön hämärinä hetkinä, pienen palan eheytymisesi palapelissä♥

    VastaaPoista